Pyhäjoella sijaitseva Pauhalla-patsas muistuttaa ajasta, jolloin kalastaminen oli tärkeä elinkeino Raahen seudulla. Eritoten Raahen seudun vesiltä on kalastettu silakkaa. Paksuvatsaista kutusilakkaa on kutsuttu pauhakalaksi. Sitä lähdettiin kalastamaan pauhapyynnin aikaan pauhapaateissa. Pauha tarkoittaa silakkamatalikkoa, jossa aallot pauhaavat myrskyllä. Sana on säilynyt Raahen seudun puheessa tähänkin päivään saakka.

Taiteilija, kuvanveistäjä prof. Kari Juva veisti pronssisen Pauhalla-patsaan vuonna 1987. Patsaan etupuolella lukee "Jumala antaa suuret saaliit Pyhäjoen pojille" ja takana "Menneitten sukupolvien työlle".

Pyhäjoen seurakunnan nykyinen Karvala & Silvennoisen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1977 Carl Ludvig Engelin piirtämän puukirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1974. Kirkko on järjestyksessään Pyhäjoen kolmas: Ensimmäinen kirkko rakennettiin jo 1500-luvulla. Sieltä peräisin olevat kynttiläkruunut ja kastemalja koristavat Pyhäjoen nykyistä kirkkoa. Ensimmäisen kirkon yhteyteen 1736 rakennettu Simon Knupin suunnittelema kellotapuli palvelee seurakuntalaisia edelleen. Pyhäjoen toinen kirkko oli C.L. Engelin piirtämä suuri 1200-paikkainen empiretyylinen ristikirkko, joka valmistui 1844. Salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi tämän upean rakennuksen juhannuskesän yönä vuonna 1974.

Suunnittelijan lähtökohtana on ollut psalmin sanat: ”Ylentäkää sydämenne Jumalan puoleen”. Kirkossa yhdistyy moderni ulkomuoto pyhyyttä ja harmoniaa korostavaan sisätilaan. Palaneesta kirkosta pelastetun irtaimiston keskitetty sijoitus luo vaikuttavan yhteyden uuden ja vanhan välille. Kirkkosalin seinää koristaa kuvanveistäjä Kari Juvan tiilireliefi ”Kymmenen neitsyttä”. Taiteellisesti puhutteleva teos myös julistaa ja toimii akustisena elementtinä.