Usein kysyttyä ympäristönsuojelusta
Jokaisen oikeudet
Suomessa on pihapiirien ulkopuolella perinteisesti laajat jokaisen oikeudet (eli jokamiehen). Jokaisen oikeudet mahdollistavat meille kaikille helpon ja maksuttoman pääsyn luontoon. Jokaisen oikeudet muodostavat luonnon virkistyskäytön perustan: ne antavat jokaiselle ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen, varallisuuteen tai maanomistukseen katsomatta mahdollisuuden liikkua ja oleskella luonnossa. Luontoa vahingoittamatta on oikeus kulkea maastossa jalan, pyörällä, veneellä tai kajakilla. Moottoriajoneuvolla ajo toisen maalla ei kuitenkaan kuulu näihin oikeuksiin. Jokaisen oikeutta käyttävän on syytä tuntea myös, mitkä asiat eivät kuulu näihin oikeuksiin. Marjoja ja sieniä saa poimia, sen sijaan kasveja tai kasvin osia tai kuivuneita oksia tai käpyjä ei saa kerätä tai ottaa. Edes omilla puilla nuotiota tai muuta avotulta ei saa tehdä toisen maalla ilman maanomistajan lupaa.
Roskia luonnossa
Poimi roskat pois ja toimita ne niille varattuun paikkaan. Jos omatoiminen siivoaminen ei ole mahdollista tai on kohtuutonta, tiedota asiasta alueen kunnossapidosta vastaavalle tai maanomistajalle asian korjaamiseksi. Törkeissä tapauksissa asiasta voi tehdä ilmoituksen poliisille. Ellei roskaaja, alueen kunnossapidosta vastaava tai maanomistaja ole tiedossa, tee asiasta ilmoitus Pyhäjoen kuntaan.
Naapurin häiritsevä varastointi
Kun naapurin tontilla on pitkäaikainen ja pahasti rumentavaa varastointia, kerro häiriöstä asiallisesti tälle naapurille asian korjaamiseksi. Ellei keskusteluista ole apua, voit kertoa asiasta Pyhäjoen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, jolla on mahdollisuus kehotuksin pyrkiä saamaan asia kuntoon. Tilanteen vaatiessa tekninen lautakunta voi tehdä katselmuksia (kevätkierrokset) ja käyttää jopa pakkokeinoja, kuten uhkasakkoa tai teettämisuhkaa asian korjaamiseksi.
Häiritsevä naapurin toiminta
Mikäli koet naapurin kiinteistön käytöstä aiheutuvan kohtuutonta haittaa savusta, pölystä, hajusta yms., ilmoita siitä naapurille asian korjaamiseksi. Ellei keskusteluista ole apua, voit ilmoittaa asiasta naapuruussuhdelain mukaisena asiana poliisille. Naapuruussuhteita hoitavat tonttien rakennusten kunnon ja käytön osalta myös rakennustarkastaja, asumisen terveellisyyden osalta terveystarkastaja ja ympäristölle aiheutuvan haitan ja vahinkojen osalta ympäristösihteeri.
Yritystoiminnasta aiheutuva rasitus
Mikäli lähistöllä olevasta teollisuuskiinteistöstä tai karjatilasta tai muusta yritystoiminnasta aiheutuu ympäristöön poikkeuksellista rasitusta esim. jätevesistä tai muista päästöistä, on asiasta syytä ilmoittaa viipymättä kyseiselle toiminnanharjoittajalle asian korjaamiseksi. Voit ilmoittaa tarvittaessa asiasta myös ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle kuntaan tai ELY-keskukseen.
Romuajoneuvot
Ilmoita havaitsemastasi hylätystä ajoneuvosta tai romuajoneuvosta maastossa ajoneuvon omistajalle / haltijalle tai maanomistajalle. Asiasta voi ilmoittaa myös poliisille tai kunnan tekniselle toimelle, jotka ryhtyvät asian johdosta tarvittaviin toimiin.
Öljyvahinko
Mikäli ajoneuvosi rikkoontuu ja öljyä pääsee maahan, ryhdy heti toimiin lisävahinkojen estämiseksi keräämällä valuva öljy astiaan ja imeyttämällä öljy turpeeseen tai kankaaseen. Ota öljystä likaantunut maa-aines talteen. Toimita jäteöljyt ja öljyinen imeytysturve, kankaat ja maa-aines vaarallisten jätteiden (ent. ongelmajätteet) vastaanottopaikkaan. Ilmoita isommasta vahingosta pelastusviranomaiselle (palokunta, puh 112) puhdistustyön tekemiseksi.
Rotat
Hiiret, myyrät ja rotat tulevat rakennuksiin usein ravinnon perässä. Jyrsijät viihtyvät siellä, missä on tarjolla ravintoa ja piilopaikkoja. Yleensä ongelmalta vältytään toimimalla ennakkoon.
Elintarvikkeet ja lemmikkien ruoat kannattaa varastoida niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi. Myös lintujen ruokintapaikat pidetään siistinä ja suositaan ruokintalaitteita, joihin jyrsijät eivät pääse. Jätteitä säilytetään kannellisissa astioissa. Kiinteistön omistajalla on vastuu huolehtia jätekatoksensa ja pihapiirinsä siisteydestä. Jyrsijät pääsevät rakennuksiin pienistäkin raoista, joten kolojen tilkitseminen tai verkkojen asennus hyvissä ajoin on paikallaan.
Tuhoeläintorjunta kuuluu yksityisten kiinteistöjen haltijoiden, taloyhtiöiden ja yritysten vastuulle.
Kituva eläin
Havaittuasi haavoittuneen tai kuolleeksi arvioimasi eläimen maastossa tai kulkutiellä, tutustu varovaisesti eläimen tilaan. Lopeta pahasti haavoittuneen eläimen kärsimys tappamalla se, jos suinkin mahdollista. Pyydä tarvittaessa apua esim. paikallisilta metsästäjiltä. Mikäli kyseessä on rauhoitettu eläin, ilmoita asiasta Oulun Yliopiston eläintieteen laitokselle. Liikenneonnettomuudesta eläimen kanssa tulee tehdä ilmoitus poliisille ja tarvittaessa myös ajoneuvon vakuutuslaitokselle.
Kuolleet kalat
Vesistöstä tavattavista kuolleista kaloista tulee ilmoittaa paikallisille kalatalousviranomaisille, vesialueen omistajalle ja tarvittaessa (merkittävät kalakuolemat) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja / tai paikalliselle ympäristösihteerille.
Luvaton moottoriajoneuvolla ajo toisen maalla
Havaittuasi maillasi tapahtuvaa luvatonta maastoajoa moottoriajoneuvolla (esim. auto, mopo, mönkijä, moottorikelkka), ilmoita tästä tekijälle ja pyydä lopettamaan luvaton ajo. Tee tarvittaessa ilmoitus poliisille.
Luonnonsuojelurikkomus
Kun havaitset, että rauhoitetulla alueella metsästetään, tehdään nuotioita tai vahingoitetaan kasvustoa, kehota tekijää lopettamaan lainvastainen menettely. Ilmoita tarvittaessa asiasta maanomistajalle, poliisille ja / tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluosastolle tai paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vieraslajit
Haitallisia alueellamme tavattuja vieraskasvilajeja ovat mm. jättipalsami, lupiini, jättiputki ja kurtturuusu. Jättipalsamin torjuntaa tulee suorittaa juhannuksen molemmin puolin ja seurailemalla uusien yksilöiden ilmestymistä pitkin kesää. Menetelmänä käytetään lähinnä käsin kitkemistä. Niittoa aikaisessa vaiheessa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä voi käyttää sellaisilla alueilla, joissa se on mahdollista. Kasvijätettä torjuntakohteelta ei saa missään nimessä viedä luontoon, vaikka se onkin biologisesti hajoavaa. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovatkin karanneet puutarhasta juuri puutarhajätteen mukana luontoon. Vieraskasvien jätteen voi toimittaa jäteasemalle muovisäkkeihin pakattuna. Jäte voidaan myös kuivattaa ennen toimittamista jäteasemalle tai mädättää vähintään kesän yli tiiviisti suljettuna esim. vahvaan jätesäkkiin ja vasta sen jälkeen kompostoida.
On hyvä huomata, että kasvien kitkeminen vaatii aina maanomistajan luvan. Vieraslajilain mukaan kiinteistön omistajalla on velvollisuus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi.
Myös eläimissä on paljon vieraslajeja, ja mukana on myös haitallisiksi luokiteltuja vieraslajeja. Riistalajeista haitallisiksi vieraslajeiksi on siirretty v. 2019 minkki, piisami, supikoira, rämemajava ja supikoira. Näiden lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on mahdollista ympäri vuoden. Tarkemmin haitallisten vieraslajien tappamisesta ja hävittämisestä säädellään metsästyslainsäädännössä.
Kasvit / Vieraslajit.fi
Eläimet / Haitalliset vieraslajit