Historiallisia kohteita Pyhäjoella
Patsaat
Pauhalla-patsas (Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki)
Pauhalla-patsas muistuttaa ajasta, jolloin kalastaminen oli tärkeä elinkeino Raahen seudulla. Eritoten Raahen seudun vesiltä on kalastettu silakkaa. Paksuvatsaista kutusilakkaa on kutsuttu pauhakalaksi. Sitä lähdettiin kalastamaan pauhapyynnin aikaan pauhapaateissa. Pauha tarkoittaa silakkamatalikkoa, jossa aallot pauhaavat myrskyllä. Sana on säilynyt Raahen seudun puheessa tähänkin päivään saakka. Taiteilija, kuvanveistäjä prof. Kari Juva veisti pronssisen Pauhalla-patsaan vuonna 1987. Patsaan etupuolella lukee "Jumala antaa suuret saaliit Pyhäjoen pojille" ja takana "Menneitten sukupolvien työlle".
Liekki-patsas (Vanha maantie 24, 86170 Yppäri)
Oskari Jauhiaisen suunnitteleman isonvihan muistomerkin rakennustyö alkoi huhtikuun 20. päivänä 1937 ja päättyi vähän yli kuukautta myöhemmin juhannuksena. Jauhiaisella oli apuna itse patsaan pystyttämisessä vain Kalle Jauhiainen, mutta yppäriläiset auttoivat muuten vedättämällä talkoilla paikalle tarvittavat raaka-aineet: kiven, hiekan, soran ynnä muut. Jalusta sekä risti ja miekka patsaan keskellä olevassa syvennyksessä on muurattu kivestä. Risti ja miekka on tehty monivärisistä, punertavista, harmaista ja valkoisista kivinokareista. Patsaan kahdessa kuparilevyssä lukee: ”1716. Isovihan kärsimysten muistoksi” ja ”1937. Kansalaiset pystyttivät patsaan”. Tekstit kaiversi Aarne Rounioja.
Sankarimuistomerkki (Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki)
Vanhalla hautausmaalla olevan muistomerkin ovat suunnitelleet Veikko Larkas ja Veikko Nortomaa, ja se on pystytetty 1949. Veikko Larkas (1909–1969) suunnitteli 1950–1960-luvuilla lukuisia kirkkorakennuksia.
Talvi- ja Jatkosotaan lähdön muistomerkki (Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki)
Kirkon pysäköintialueella sijaitseva muistomerkki on vuodelta 1997.
Vaivaisukko (Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki)
Kirkon eteisessä olevan vaivaisukon on veistänyt ruotusotamies Kalle Närki vuonna 1855.
Vapaussodan muistomerkki (Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki)
Vanhalla hautausmaalla sijaitsevan muistomerkki on vuodelta 1920. Suunnittelija ei ole tiedossa.
Juhlapöytä yhteisötaideteos (Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki)
Leikkikentän edustalla sijaitsee yhteisötaideteos Juhlapöytä, jonka taiteilijat Tiina Vehkaperä ja Sinikka Eirola toteuttivat kuntalaisten kanssa syksyllä 2023. Kirjastolla kerättiin pieniä metalliesineitä, jotka yhdessä sommiteltiin teokseen. Teos syntyi osana OKM:n rahoittamaa Kulttuurikenno-hanketta. Jos kotoa löytyy ylimääräisiä jännittäviä metalliesineitä, saa niitä käydä vapaasti kiinnittämässä teokseen!
Vanhat kalarannat
Pyhäjoen vanhat kalarannat kertovan menneiden vuosisatojen kalastusperinteestä. Kalarannoista lähdettiin pauhaveneillä merelle, sen vajoissa kuivatettiin verkot ja tervattiin veneet. Pyhäjoen kolmessa kalarannassa on kymmeniä suojeltuja vene- ja verkkovajoja sekä kala-aittoja.
Kaukon kalaranta on vanha kalarantamiljöö Pyhäjokisuulla. (Kaukontie 27, 86100 Pyhäjoki)
Jokipuojin kalaranta Pyhäjoen etelähaaran varrella, Jokipuojintie 75 jälkeen, 86100 Pyhäjoki)
Parhalahden vanha kalasatama Liminkaojan varrella (Kalarannantie 101, 86110 Parhalahti)
Etelänkylän isosilta (Etelänkyläntien ja Vanhatien risteys, 86100 Pyhäjoki)
Vuonna 1837 rakennettu Pyhäjoen Etelänkylän Isosilta on vanhin Suomessa käytössä oleva puinen tukiansassilta. Se on valtakunnallinen tiemuseokohde. Neliaukkoinen, kiilatuille kivituille perustettu kaksoistukiansassilta on 77,5 metriä pitkä ja 5,8 metriä leveä. Siltaa on huollettu ja korjattu useaan otteeseen, mutta kuitenkin vuonna 1987 tehdyn selvityksen mukaan sillan kantavissa rakenteissa on ollut vielä alkuperäistä puutavaraa. Vuonna 2018 ELY-keskus aloitti sillan täydellisen kunnostamisen. Kunnostamisessa noudatettiin vanhojen rakenteiden malleja ja työtapoja ja ohjeita kunnostamiseen on saatu Museovirastolta.
Koska sillan kansi on puuta, on kansi ollut märkänä liukas. Tarinat kertovatkin, että sillalta olisi ajanut alas kuorma-auto, jonka lavalla on ollut tansseihin menossa olevia ihmisiä. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut, sillä he olivat ennättäneet hypätä lavalta pois. Toinen tarina kertoo, että sillankaiteesta olisi ajanut ulos vankikarkurit takaa-ajotilanteessa.
Lisää historiasta voit lukea Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin 1987 julkaisemasta historiikista tästä (pdf).
Koskipuisto (Niskantie 17, 86100 Pyhäjoki)
Koskipuistossa voit ihailla Hourunkoskea eteläpuolelta. Joen pohjoispuolella, Hourunkosken rannassa, on laavu ja nuotiopaikka. Vastarannalle pääset Koskikujalta jatkuvan tien kautta.
Raahelainen porvari Baltzar Freitag perusti 1760-luvulla Hourunkoskelle Pyhäjokilaakson ensimmäisen sahan. 1844 Fredrik Sovelius perusti samalle paikalle uuden sahan, jonka omisti myöhemmin Otto von Essen, Fredrik Hägglund ja porilaiset suurliikemiehet Arthur Juselius ja F.K. Petrell.
Kalajokiset Santaholmat ostivat sahan 1900-luvun alussa. Hourunkoskessa oli vielä tuolloin neljä vesimyllyä: etelärannalla Hourunniskan mylly ja pohjoisrannan alaputouksessa Hourulan eli Annalan mylly. Vastapäätä Hourulan myllyä oli pappilan mylly ja Alamylly, jonka omistivat Luodon ja Vuotilan talot.
1903 mennessä Santaholma omisti kaikki Hourunkosken ylä- ja alaputouksen rakennukset ja vesioikeudet, ja saman vuoden syksyllä alkoi puuhioketehtaan rakentaminen. Kansan parissa massatehtaana tunnettu rakennus valmistui 1905.
Muista virtaavan veden voima – nauti kosken kohinasta turvallisesti!
Hyytämän nimikalliot (Hyytämä, 86100 Pyhäjoki, tien päässä)
Hyytämän nimikalliot löytyvät Pyhäjoen etelähaaran eteläpuolella merenrannan välittömässä läheisyydessä. Merkintöjä löytyy 1700- luvun alusta nykypäiviin saakka. Hakkausvillitys oli suurimmillaan 1800- luvun loppupuolella, jolloin syntyivät taidokkaimmat kuviot ja nimikirjoitukset. Eero Hourula on tutkinut kaiverruksia ja hänen teoksensa voi lukea täältä (pdf).
Kirkon seutu ja pappila (Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki)
Pyhäjoen kirkon seutu edustaa paikkakunnan vanhinta kulttuurikerrostumaa. Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin 1586 nykyiselle vanhalle hautausmaalle, mutta on mahdollista että jo sitä ennen on ollut jonkinlainen kirkkorakennus. Ison vihan aikaan myös kirkko kärsi pahoja vaurioita. Engelin suunnittelema ristikirkko valmistui 1844. Kirkko sijaitsi nykyisen kirkon paikalla ja se tuhoutui tulipalossa 1974. Erkki Karvalan ja Matti Silvennoisen suunnittelema nykyinen vaikuttava kirkko valmistui 1977.
Pappilan takana on kulkenut Pohjanmaan rantatie, jota alettiin kehittää 1610-luvulla. Nykyisen seurakuntatalon päädystä lähtee vieläkin tie, jota kulkemalla voi päästä aikamatkalle menneisyyteen. Pappilan omistaa nykyään Kulttuurikeskus Villihanhi ry, joka on keskittynyt elokuviin, mutta järjestää myös näyttelyitä ja konsertteja.
Kirkon, pappilan ja vanhan hautausmaan ympäristössä voi vapaasti kävellä ja nauttia tunnelmasta.