Luonto ja ympäristö

Luonto

Pyhäjoella olemme aina lähellä luontoa. Maaperä on kunnan alueella yleensä hyvin ohut ja peitteettömiä avokalliota on paljon. Parhaita havaintopaikkoja kallioiden kauneuden katseluun ovat joen koskipaikat ja meren rannat. Niissä virtaava vesi ja aallokko pitävät kallioita puhtaana. Kosteina kivilajit ja mineraalit erottuvat usein hyvin ja kallioiden pinnoilta voi myös havainnoida jääkauden jättämiä merkkejä. Jääkauden seurauksena ”lommolle” painunut kallioperä palautuu edelleen aiheuttaen täällä Perämeren rannikolla muualla maapallolla harvinaisen ilmiön, maan kohoamisen. Kohoaminen ilmenee rannoilla uutena nousevana maana ja meren rantaviivan ”pakenemisena”. Rannat ja vuodenaikojen ja säiden mukaan alati muuttuva vesistöt ovat rannoilla asuvien lisäksi meille muillekin tärkeitä virkistyskohteita. Keväinen jäidenlähtö on usein vaikuttava ja joskus vahinkojakin aiheuttava tapahtuma. Vesistöjen äärellä on myös hyvä havainnoida rantojen eläimistöä. Erityisen hienoja ovat syksyisin ja keväisin suuret lintujen muuttotapahtumat. Lintutornien taistossa Tankokari Parhalahdella on ollut havaittujen lintulajien määrässä useina vuosina valtakunnan parhaimmistossa. Linnuille ja alueen harvinaisille maankohoamisrannikon kasveille on mataliin rantavesiin osoitettu useita suojelualueita. Suojelualueiden rajaukset on merkitty maanmittauslaitoksen vapaassa käytössä olevaan kansalaisen karttapaikka-aineiston maastokarttaan.

Maanmittauslaitoksen karttapaikka 
 

Vesistöjen tila

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kuntamme alueella vesistöjen tila on hyvä. Pyhäjoen kunta osallistuu alueen ympäristöluvitettujen toimijoiden kanssa vuosittain vesien tilan yleiseen seurataan ja eri toimintojen aiheuttaman vesistökuormituksen tarkkailuun. Pyhäjoen ja merialueen vesistön tarkkailuohjelmissa on kolme laajaa kokonaisuutta: 1) käyttö- ja kuormitustarkkailu, 2) vesistön yhteistarkkailu ja 3) kalataloustarkkailu. Vesistön yhteistarkkailu on veden laadun yleistä seurantaa valitulla näytteenottoverkostolla. Yhteistarkkailun tuloksena voidaan selvittää ja reagoida vesistön tilan muutoksiin kuten kalastoa uhkaaviin muutoksiin, sinilevän esiintymiseen ja uimaveden laatumuutoksiin. Kalataloustarkkailun kautta voidaan seurata kalakannan muutoksia. Keskeinen keino tähän tarkkailuun on seurata ja selvittää kalastajien kalansaaliiden kehitystä. Tapauskohteisesti Pyhäjoen kunta on mukana teetättämässä muitakin yksittäisiä tai alueittaisia vesistötarkkailuja. Saatuja tietoja hyödynnetään myös veden tilan parantamiseen tähtäävien kunnostustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Pyhäjoen uusin vesistötarkkailuraportti
 

Metsät 

Vesistöjen lisäksi täällä Pyhäjoella on vahvojen kylien lisäksi paljon metsämaita. Pääosin metsämme ovat yksityisten omistamia talousmetsiä, joissa on kuitenkin edelleen paljon tilaa myös luonnon eläimille. Hirvi- ja kauriskannat ovat vahvoja kestäen hyvin myös vuosittaisen metsästyksen. Seurannan perusteella paikkakunnan syrjäisemmillä metsäalueilla tavataan susia parina isompana laumana. Metsissä kulkevat ovat havainneet vuosittain myös karhujen ja ilvesten jälkiä, joskin arkoina niidenkin näkeminen on suden tapaan hyvin harvinaista. Pääosa paikkakuntamme metsistä on kuivatusojitettu. Ojitusten lisäksi Pyhäjoen metsäalueita ovat muuttaneet merkittävästi laaja-alaiset tuulivoimala-alueet tieverkkoineen ja voimajohtoineen. Metsäalueille on perustettu eri perustein pienialaisia suojelualueita. Pyhäjoen metsäalueita, ojituksia ja suojelualueita voi selata esimerkiksi maanmittauslaitoksen kartta-aineistosta.

Suot

Suoalueita on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tapaan paljon, mutta meillä suot ovat pääosin pienialaisia. Suurin osa paikkakunnan entisten soiden ja rämeiden luonnosta on muuttunut kuivatusojituksen kautta. Joitakin suoalueita on suojeltu, suurimpana Liminkakylän Jauhoneva. Jauhonevan lähellä on myös turvetuotannossa ollut Leivinneva, jonne on suunniteltu sijoitettavaksi jälkikäyttömuotona laajaa aurinkovoimalakenttää.

Pohjavesialueet

Moreenimaiden, kallioalueiden ja soiden lisäksi paikkakunnallamme on kolme pienialaista hiekkakangasaluetta, Kopisto, Kötinkangas ja Viinikangas. Nämä harjut ovat myös tärkeitä pohjavesialueita. Pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja vedenottamoiden antoisuudet pieniä. Pohjavesialueilla on muita alueita tiukempia rajoituksia pilaantumisen riskiä aiheuttavaan maankäyttöön. Pääosa paikkakunnan juomavedestä tulee Raahen kaupungin puolelta Vihannin alueen harjuilta.

Kylät ja maisemat

Rantojen, metsien ja soiden lisäksi täällä Pyhäjoella on vahvoja kyliä, joille on muodostunut vuosisatoja kestäneen maatalouden ja karjanhoidon myötä omaleimaisia ympäristöjä ja kulttuurimaisemia. Laajimmat kylä- ja viljelyalueet ovat Yppärissä ja Parhalahdella sekä Pirttikoskella ja Etelänkylällä. Luonnonmuistomerkkeinä Pyhäjoella on rauhoitettu lähinnä suurikokoisia petäjiä. Pääosa rauhoitetuista puista sijaitsee kylien alueilla. Lisäksi meren rannoilla on useita karjan laidunnuksella ylläpidettäviä rantaniittyjä ja perinnemaisemia. Pyhäjoen rauhoitetut luonnonmuistomerkit on merkitty (merkintä Rauh.) maanmittauslaitoksen mastokarttaan.

Virkistyspaikat ja reitit

Pyhäjoella hyviä virkistyskohteita ovat yleiset uimaranta-alueet ja uimapaikat sekä muutamat virkistyskohteiksi valitut luonnonkauniit paikat. Olemme viime vuosien aikana tuoneet esille ja parantaneet kulkua upeille ja tutustumisen arvoisille alueille kunnan jokirannoilla. Tulvasuojeluun rakennetut penkat ja niillä menevät tiet tarjoavat erinomaiset näkymät luonnonkauniille jokiuomalle. Kuntaan on tehty ja merkitty virkistysreittikokonaisuus, joka yhdistää eri virkistyskohteita. Laaja jalan ja maastopyörin kuljettava reittiverkosto on parantanut myös sisämaan luontokohteiden saavutettavuutta. Upea kohde on myös lintuvedeksi kunnostettu Liminkajärvi, jonne pääsee parhaiten Keskikylän kautta vuokrattavan Nikulan kämpän rannalta.
Reittihankkeen loppuraportti (Vesalta pdf) 

Maastoliikenne

Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Laki määrittelee maaston maa-alueeksi ja jääpeitteiseksi vesialueeksi, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen. Käytännössä maastoliikenne on lähinnä moottorikelkkailua ja mönkijällä ajamista. Maastoliikenteeseen kuuluu myös maastokäyttöön tarkoitetuilla maastomoottoripyörillä kuten enduromoottoripyörillä ajaminen maastossa. Erityistapauksissa myös sähköpyörä voi lukeutua maastoliikennelain tarkoittamaksi moottoriajoneuvoksi. 
Maastoliikenteeseen ei pääosin sovelleta samoja säännöksiä kuin maantieliikenteeseen. Kuitenkin esimerkiksi eräitä kypärän käyttöä, ajoneuvon mittoja, massoja ja kuormaamista ja muita ajoneuvon käyttöä koskevia tieliikennelain säännöksiä sovelletaan myös maastoliikenteeseen.
Moottoriajoneuvolla ajaminen maastossa ei ole Suomessa yleisesti ottaen sallittua ilman maanomistajan lupaa. Poikkeus on jäällä ajaminen, joka on yleisesti ottaen sallittua. Moottorikelkkoja voi Suomessa ajaa maanomistajan luvalla hänen maallaan sekä kelkoille tarkoitetuilla väylillä. Suomessa on kahdenlaisia moottorikelkkaväyliä, joista toista kutsutaan "reitiksi" ja toista "uraksi". Vain moottorikelkkareitit on määritelty nykyisessä maastoliikennelaissa. Urilla liikkuminen perustuu maanomistajan lupaan ja ne ovat maastoliikennelaissa tarkoitettua maastoa. Pyhäjoella kelkkailijat ovat rakentaneet ensimmäisiä moottorikelkkauria.
Maastoliikennelainmukaisilla reiteillä voidaan järjestää kilpailuja, mutta kilpailusta pitää tehdä erillinen meluilmoitus Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluun. Yksittäinenkin kilpailu voi tarvita maastoliikennelain mukaisen luvan, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Vesiliikenne

Vesiliikenne on jokamiehenoikeutta. Se perustuu vesilakiin ja sitä ohjataan vesiliikennelailla. Alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristö -keskukset sekä Liikenne- ja viestintävirasto voivat rajoittaa tai kieltää vesikulkuneuvoilla liikkumisen, jos se on tarpeen liikenteen, ympäristön, kalastuksen tai muun elinkeinon suojaamiseksi tai yleisen virkistyskäytön tai muun yleisen edun vuoksi.
Vesiliikennelain noudattamisen yleinen valvonta kuuluu Liikenne- ja viestintävirastolle. Ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta lain noudattamisen yleinen valvonta kuuluu ELY-keskuksille. Vesikulkuneuvojen käyttämistä vesialueella valvovat Liikenne- ja viestintävirasto, poliisi, Rajavartiolaitos ja Tulli.

Retkikartta.fi 
 

Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Pyhäjoen tekninen lautakunta
Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki 
Ympäristösihteeri 
Vesa Ojanperä
puh: 040 359 6073
s-posti: vesa.ojanpera [at] pyhajoki.fi