Annala ennen

Pyhäjoella vuonna 1957 pidetyn pitäjänäyttelyn museo-osaston esineistä alkanut kotiseutumuseohanke toteutui vuonna 1963, jolloin Annalan kotiseutumuseo avattiin yleisölle. Vuosien saatossa Annalasta on kasvanut yksi suurimmista kotiseutumuseoalueista Pohjois-Suomessa.

Annalan tilan syntyvaiheet ajoittuivat 1500 - 1600 -luvuille. Annalaa ovat isännöineet mm. pitäjänkirjuri Erik Zimmermann ja kanttori Tuomas Cannelin. Annalan suvulta iso maatila siirtyi kunnan omistukseen 1930-luvulla. Annalaan siirrettiin tuolloin kunnantoimisto ja sotavuosina mm. kansanhuolto. Kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa 1960-luvun alussa Annalassa.

Annalan kotiseutumuseon esine-keruusta ja rakennusten siirrosta vastasi alkuvuosikymmenet kotiseutuneuvos Kalle Tirilä. Hänen ansiokasta työtään jatkoi Annikki Halunen. Vuonna 2002 - 2004 museoalueelle rakennettiin FM Inga Petäjäsojan toimesta itseohjautuvia näyttelyitä.

Vuosina 2005-2006 Pohjois-Pohjanmaan museo inventoi Annalan museorakennukset. Inventoinnin yhteydessä arvioitiin museorakennusten kunto ja kulttuurihistoriallinen arvo. Inventoinnin tuloksena Annala on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi.

Annalan vaiheisiin 1900 -luvun alusta 1930 -luvulle voi tutustua Annalan sukuun kuuluvan Hannele Viiltolan lahjoittamien kuvien kautta täällä.

Kerttu Ojanlatva (os. Kopsakangas) on kirjoittanut Annalan talon elämästä vuosina 1935 - 1947 muistelmissaan Annalan talon vaiheita 1935-1947.