Linkki valtioneuvoston tiedotustilaisuuteen 23.11.2023
Tänä vuonna käynnistyvät kilpailutukset koskevat Närpiön sekä Pyhäjoen ja Raahen edustalla sijaitsevia merituulivoimahankkeita. Kolmen muun alueen kilpailutuksen toteutuminen varmistuu vuoden 2024 aikana. Kilpailutus kestää arviolta noin vuoden. Valtioneuvosto päättää varsinaisen käyttöoikeuden myöntämisestä valitulle hankekumppanille kilpailutuksen jälkeen.
Edith-hanke sijaitsee Närpiöön kuuluvalla merialueella ja Ebba-hanke Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueilla. Kunnat ovat hyväksyneet hankkeiden kaavoitusaloitteet ja Metsähallituksen käynnistämät hankkeiden esiselvitykset etenevät.
Edith- ja Ebba-merituulivoimahankkeiden suunniteltu kapasiteetti on yhteensä noin 3000 MW. Toteutuessaan hankkeiden investointiarvon arvioidaan olevan yhteensä 6–8 miljardia euroa. Valmistuttuaan hankkeiden arvioidaan tuottavan vuosittain yhteensä jopa 14 TWh puhdasta sähköä, joka kattaisi tällä hetkellä yli 17 % Suomen sähkönkulutuksesta.
”Valtioneuvoston päätös tulee hyvään aikaan ja on konkreettinen edistysaskel merituulivoiman tuotannon lisäämiseksi Suomessa 2030-luvun alussa. Jatkamme määrätietoista työtä puhtaan energiantuotannon mahdollistamiseksi Suomen vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti”, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
”Metsähallituksella on pitkä kokemus merialueen käytön suunnittelusta sekä kaavoitusta edellyttävistä isoista projekteista. Valtion liikelaitoksena olemme kehittäneet tuulivoimaosaamistamme systemaattisesti. Kun tähän yhdistää vuoden takaiset kokemuksemme ensimmäisestä merituulivoimahankkeen kilpailutuksesta, lähtökohdat uusien hankkeiden käynnistämiselle ja markkinoille saattamiselle ovat varsin hyvät”, pääjohtaja Niemelä jatkaa.
Metsähallitus kilpailuttaa, kumppani rakentaa ja tuottaa sähkön
Metsähallitus hakee sekä kotimaasta että kansainvälisiltä markkinoilta kokeneita kumppaneita tai yhteenliittymiä jatkamaan hankekehitystä, rakentamaan merituulivoimalat ja vastaamaan aikanaan sähkön tuotannosta.
”Suomi nähdään tällä hetkellä kiinnostavana investointikohteena globaaleilla markkinoilla”, sanoo kilpailutuksen järjestävän Metsähallituksen Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg.
”Edith- ja Ebba-hankkeet vaativat toteuttajiltaan vankkaa osaamista ja suuria resursseja. Nyt käynnistettävä yksityisoikeudellinen kilpailutusmenettely vie aikaa ja on varsin vaativa prosessi myös siihen osallistuville yrityksille. Hankkeiden etenemisen kannalta onkin äärimmäisen tärkeää, että toteutamme kilpailutusprosessin huolellisesti ja varmistamme osallistujien yhdenvertaisen kohtelun”, Hallenberg jatkaa.
Hankekumppaneiksi valittavilta yrityksiltä tai konsortioilta edellytetään osaamista, resursseja ja kokemusta, jotka soveltuvat sekä merituulivoiman investointihankkeen menestykselliseen läpivientiin että tuulivoimapuiston operointiin. Hankekehittämisessä huomioidaan biodiversiteetin turvaaminen hankealueilla, kantaverkon vaatimukset sekä tuulivoimalle ominaisten kulutus- ja tuotantopiikkien hallinta. Lisäksi valittavilta toimijoilta edellytetään vastuullisia ja kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintakäytäntöjä, jotka tarkastetaan osana kilpailutusta.
Kilpailutus kestää noin vuoden
Kilpailutuksessa valitaan merituulivoimahankkeisiin kumppanit, jotka voivat ostaa työn alla olevien hankkeiden oikeudet, vuokrata merialueet sekä rakentaa merituulivoimalat. Investointipäätöksen jälkeen Metsähallitus jää alueen vuokranantajaksi ja kumppanit vastaavat merituulipuiston rakentamisesta, sähkön tuotannosta ja myynnistä markkinoille. Merialueet jäävät valtion omistukseen.
Kumppanien valinta etenee vaiheittain. Alustavien tarjousten jättämisen jälkeen joukko potentiaalisimpia kumppaneita valitaan jatkoon. Jatkoon valitut jättävät sitovat tarjouksensa, joiden perusteella valitaan kumppanit kahteen kehitettävään hankkeeseen.
Metsähallituksen tavoitteena on saada Edith- ja Ebba-hankkeiden kilpailutukset päätökseen vuoden 2024 aikana. Valinnassa noudatetaan yksityisoikeudellista kilpailutusmenettelyä. Tiedot kilpailutukseen osallistuvista tahoista ja tarjouksista eivät ole julkisia.
Lisätietoja antaa:
Tuomas Hallenberg, Kiinteistökehityksen johtaja, Metsähallitus, puh. 0206 39 4717, sähköposti: tuomas.hallenberg(at)metsa.fi
Otto Swanljung, tuulivoiman liiketoimintajohtaja, Kiinteistökehitys, Metsähallitus, puh. 0206 394 643, sähköposti: otto.swanljung(at)metsa.fi
Tietoa toimituksille
Merituulivoimahankkeilla merkittävästi päästötöntä sähköä
Metsähallitus on jo aiemmin käynnistänyt Suomen ensimmäisen avomerialueen merituulivoimahankkeen kehityksen Korsnäsin edustalla. Metsähallitus sai joulukuussa 2022 päätökseen valtion merialueelle, 15–30 km päähän Korsnäsin rannikosta, suunnitellun hankkeen kilpailutuksen ja jatkaa kehittämistä yhdessä Vattenfallin kanssa.
Hankkeen arvioitu vuosituotanto on noin 5 TWh (terawattituntia). Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin tuulienergiaa kokonaisuudessaan yhteensä runsaat 8 TWh. Viisi terawattituntia riittäisi runsaan kahden miljoonan kerrostalokolmion vuotuiseen sähkönkulutukseen, kun asunnossa on tavanomainen varustelutaso, kolme asukasta ja keskimäärin 2400 kWh vuotuinen kulutus.
Luovutuslain mukainen menettely
Valtion omistamien alueiden vuokrausta ja myyntiä koskeva luovutuslaki edellyttää, että Metsähallitus hankkii merituulivoima-alueiden vuokrausluvat valtioneuvostolta. Luovutuslakikäsittely on yksi lukuisista valtionhallinnon käsittelyistä, joista Metsähallitus huolehtii ennen hankkeiden kilpailutusta markkinoilla.
Tuulivoimahankkeiden alueet säilyvät sähköntuotannon kumppaninvalinnan ja hankeoikeuksien luovutuksen jälkeenkin valtion omistuksessa. Sähköä tuottavan kumppanin maksamat hankeoikeudet ja vuokratulot muodostavat osan Metsähallituksen valtiolle tulouttamasta tuloksesta. Kiinteistöveronsa merituulivoimahankkeet maksavat hankealueiden kunnille.
Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020973
Metsähallitus
PL 94 (Ratatie 11)
01301 Vantaa
Virallinen sähköposti osoitteeseen kirjaamo [at] metsa.fi (kirjaamo[at]metsa[dot]fi)
www.metsa.fi @metsahallitus #metsähallitus
Luonnon arvon vastuullista kehittämistä yli sukupolvien.
